NKWADesign

25/04/2026

Moni pohtii että mitä hiivattia - mekko mahtaa olla jättimäinen, jos sen rinnanympärys on 160 cm tai joskus jopa yli kaksi metriä. Afrikkalaisittain näin ei kuitenkaan ole: väljä tai joskus suorastaan iso bubu gown on perinteinen länsiafrikkalainen vaate ja edelleen muodin ytimessä Nigeriassa. Sen kuuluu lepattaa, hulmuta ja olla elegantisti tilava, kuumassa ilmassa on ehdottoman mukavaa, ettei vaate ole kittana mistään kohtaa. Kauneusihanne Nigeriassa ei myöskään vielä nykyäänkään suosi laihuutta: naisessa saa olla kokoa ja muotoa. Toki tiimalasi on täälläkin ihanne m***a mahdollisimman pieneltä näyttäminen ei todellakaan ole. Siitä mallia meille kaikille, älkää pienentäkö itseänne 🩵

Bubu on leikattu suoraksi eikä se mukaile mitenkään vartalon linjoja. Se voi olla koristeellinen tai pelkistetty, pitkä tai lyhyt m***a aina se on ihan varmasti mukava ja näyttävä yhtä aikaa. Meidänkin tekemät mekot mukailevat monesti bubu-perinnettä m***a on otettu pieni askel kohti Skandinaviaa : kaula-aukkomme ovat usein hieman avonaisempia kuin täällä päin on tapana tehdä ja pituutta on säädetty lyhyemmäksi: Nigeriassa pruukataan tehdä lahkeet ja helmat niin pitkiksi että ne laahaavat reilusti lattiaa m***a meidän maximekot tehdään useimmiten 135-140 cm mittaan eli noin nilkkamittaisiksi.

Kun ihminen on kerran pistänyt päälle bubun, kaikki muut vaatteet ovat sen jälkeen jotenkin ahdistavia. Pitkä bubu on monikäyttöinen asu: kotona tyylikäs ja mukava oloasu m***a yhtä hyvin sopii myös juhliin. Vyöllä saa mekkoon halutessaan ryhtiä ja muotoa. Alle voi huomaamattomasti lisätä kerrastoa viileällä säällä. Ja taskut, sellaiset niissä on aina lukuunottamatta perhosleikkausta. Osta valmis tai teetä oma, simppeli tai koristeellinen, pitkä tai lyhyt, you name it 🪡 Valmiita bubuja ja maximekkoja löytyy profiilisivun kohokohdista - hinnat vaihtelevat 69-89 eur välillä kankaasta riippuen. Kuvan 6 bubu on myyty.

23/04/2026

23/04/2026

Yrittäjyydessä tulee aina silloin tällöin vastaan hetkiä, jolloin tekisi mieli laittaa rukkaset naulaan ja tehdä jotakin aivan muuta. Esim samm***aa valot ja mennä nukkumaan. Toki on niitä toisinkin hetkiä, jolloin unelmat tuntuvat saavutettavilta, m***a eilen ei kuitenkaan ollut se päivä: kamelin selän katkaisi asiakkaalta tullut viesti, että miksi teidän vaatteissa ei voi ikinä olla taskut samalla korkeudella 😂 No niinpä! Miksi tosiaan ei voi!? Sitä minäkin ihmettelen ja m***aa muutakin vastaavaa asiaa: miksi esimerkiksi mikään kaftaani tai mekko ei voi ikinä olla kahta kertaa peräkkäin täsmälleen samankokoinen? Miksi niitä kangaspakkojen töhkäisiä tarrakohtia löytyy aina vaan valmiista vaatteista vaikka kaksisataa kertaa on sovittu, ettei enää löydy? Tällaiset pikkujutut saavat länsimaisen, millintarkkaan ja ennalta sovittuun lopputulokseen tottuneen ihmisen totisesti hulluuden partaalle. Hetken mietin, että eikö sitä tässä iässä jo voisi vaan viettää päiviään pätkien golfpalloja ja pulikoiden jossain melkein puhtaassa nigerialaisessa uima-altaassa. Huoh.

Haluan nyt korostaa, että taskuasiasta maininnut asiakas halusi antaa ystävällistä palautetta, mitä todella arvostan ja mielelläni otan aina vastaan, eihän tässä muuten eteenpäin päästäisikään. Olette kaikki olleet ihan uskomattoman kannustavia ja jalomielisiä koko tähänastisen matkamme - ihan kuin ymmärtäisitte että vain kokematon pähkähullu ylipäänsä lähtee tällaiseen koitokseen Nigeriassa😆 Tästä alhosta siis taas eteenpäin hyvillä mielin: minä nyt vaan rakastan tehdä näitä mekkoja teille, nimeomaan täällä, vaikka olisi mitä kompastelua! Luulen myös, että yksi selitys moneen asiaan on tässä: täälläpäin ommellaan usein asioita kankaan eikä kaavan ehdoilla: ratkaisut tehdään sen mukaan, että kangas saadaan käytettyä tarkasti, eikä hukkapaloja synny. Ja siksihän toisaalta myös jokainen vaate jonka teemme on aina uniikki 💛

Ps. Samalla kun täti hermoilee, niin nigerialainen miettii luultavasti silmiään pyöritellen, että maailmassa on hei vähän isompiakin asioita pielessä kuin se, onko se v-aukko viivottimella mitattu tai onko se sauma ihan suorassa. Eivätkä he muuten ihan väärässä olekaan.

21/04/2026

Suomeen lähtö lähenee ja NKWAn nigerialainen mekkotehdas tiivistää vauhtiaan. Tilaustöitä on aika pinkka taas kertynyt ja tässä pinnistellään, että saataisiin mahdollisimman moni juttu maaliin kunnialla. Valmismekkojakin halutaan vielä ehtiä tekemään ja tuomaan tullessamme pohjoiseen - varsinkin kun näyttää lupaavasti siltä, että minulla on mahdollisuus pitää pientä showroomia Helsingin keskustassa kesän yli. Aah!!!! Minä saan mekkoni henkariin ja te pääsette hypistelemään ja sovittamaan. Mitä mahtavuutta ! Mahtavuutta ylipäänsä on tulla kesäksi Suomeen nauttimaan viileydestä, raikkaudesta, asiain yleisestä toimivuudesta ja ruisleivästä. Luultavasti kesän päätteeksi silti jo kaipaan Nigerian keltaista valoa, kuumuutta, leppoisaa sekasortoa ja jollof-riisiä - sellaista se on kahden maan seilaajalla. Reelsistä kiitos Victorille : tässä vilahtelee vaatteita, joita en ole vielä ehtinyt listata myyntiin m***a tulossa ovat 🌞

Pistä postaus talteen - NKWA ja Afrikka on Helsingissä pian 😍

16/04/2026

No niin ladies ( ja pian myös gentlemen, sillä unisex-mallistomme kehittely on jo hyvässä vauhdissa): jos sinulla on mielessä jokin afrikkalaisesti inspiroitunut juttu, jonka haluat teettää mittojesi mukaan ja valitsemastasi kankaasta alkukesään, niin äläpä enää aikaile vaan laita DM tai whatsapp tulemaan kiireesti🙃 Toki tämän 19.4 deadlinen jälkeenkin saa lähestyä omilla ideoillaan mielihyvin, m***a vaatteen toimitus voidaan luvata vasta kesä-heinäkuulle. Seuraavaa rahtia ei ole vielä lyöty lukkoon vaan se lähtee sitten kun on tarpeeksi iso kuorma kasassa.

Jos taas kuulut siihen lahkoon, joka ostaa mieluummin valmista niin hah, myös aikamoinen pinkka uusia värikkäitä valmismekkoja, kaftaaneja jne lähtee Suomeen toukokuussa. Samalla kun ompelijamme Ada, Rita ja Favor hiki hatussa ompelevat, me ompelutaidoton kotiväki kuvaamme hulluna, jotta saataisiin kelpo myyntikuvat kaikesta ennen lähtöä pohjoiseen. Jokainen tekemämme valmisvaatekin on uniikkikappale, joten siinä sitä on hommaa ihan kivasti meillekin 🤭

Kiitos kaikille teille, jotka olette jo tehneet jo tilauksen, yritetään taas onnistua niin hyvin kuin osataan. Muistattehan, että meillä on myös tilaustuotteissa tyytyväisyystakuu: jos et tykkää, et maksa. Ja koska olemme vuoden kokemuksella edelleen aika noviiseja, niin arvostamme aina suuresti mahdollisuutta yrittää uudelleen, jos et ole tyytyväinen vaateeseen jonka sait. Asiakaspalautteen perusteella me opitaan parhaiten 🩵 Kiitos myös jälleen kerran siitä, että työllistätte nuoria nigerialaisia, siitä ajatuksestahan koko NKWA alunperin lähti. Heitä on jo aika m***a ja toivottavasti tulevaisuudessa vielä m***a lisää 🩵

15/04/2026

Vastaus on ytimekäs: ei todellakaan. Monochrome eli mustavalkoiset kuosit ovat Nigeriassa erittäin suosittuja sekä miesten että naisten pukeutumisessa. Printit ja kuviot niissä ovat silti usein afrikkalaisen räväköitä ja näyttäviä: pliisu nyt vaan ei ole Nigerian juttu missään ikinä. Katselin silti, lauantaisia kuvauksiamme ajatellen ja oppimismielessä, pohjoismaisten brändien muotikuvia. Opin, että ne ovat järjestäin selkeitä ja vähäeleisiä. Tällainen hillitty eleganssi tuo luultavasti nigerialaisen mieleen vain yhden asian: hitto onpa tylsää 🤷🏽‍♀️ Oyah, missä kaikki räiske, meno ja meininki?!

Me emme silti ole töiden suhteen yhtään kranttuja. Kun suomalainen haluaa hillittyä niin sitä hän saakoon, jopa Nigeriasta. Kukaan ei varmaan ylläty jos sanon, että ollaan jo tehtykin tilaustyönä suomalaisille aika paljon mustavalkoisia vaatteita ja tehdään mielellään lisääkin 😀 Postailen taas tänään kohokohtien kangasvalikoimaan lisää musta-valkoisia kankaita.

13/04/2026

Ja vähän minustakin. Etenkin minusta. 5 vuotta elämästäni on nyt kulunut nigerialaisesti: asiaintila, jota en todellakaan osannut odottaa kun tulevaisuuttani joskus suunnittelin. Rakkaustarinan olen täällä jo aiemmin kertonut, ei mennä nyt siihen. Eikä mennä siihenkään, että One Nigeria on hullu määrä heimoja, kieliä ja kulttuureja, yhdistän nigerialaiset nyt tässä samaan nippuun, vaikka omat kokemukseni ovatkin eniten igbo-yhteisöstä, minkä keskuudessa elän. Niin… Suhteeni Ogaan alkoi epäluulolla. Kukaanhan ei ole milloinkaan kuullut nigerialaisista mitään hyvää. Prinssejä, huijareita, kehveleitä ja huumekauppiaita kaikki tyynni. Tämä mindset varjosti meitäkin alkuun, oikein hävettää omat ennakkoluuloni nyt. Varsinkin kun olen aina pitänyt itseäni aika avarakatseisena, maailmankansalaisena ja mitä lie. Turpiin on tullut. Nykyään nimittäin pidän nigerialaisia yleisesti aivan fantastisena joukkona. He ovat ystävällisiä, huumorintajuisia, rehtejä ja sanojensa mittaisia. Tavat toki eroavat monella tapaa omastamme ja välillä tulee vähän yhteentörmäystä.

💚Esim African time on tunnettu klisee m***a on se tottakin. I’m on my way ei todellakaan tarkoita, että henkilö olisi piakkoin tulossa vaan sitä, että hän on aikeissa tulla joskus kun ehtii. 💚Olen tiputtanut vahingossa pinkan käteistä taksiin, unohtanut läppärini ravintolaan, pudottanut puhelimen golfkentälle ja jättänyt luottokorttini lentokoneeseen. Joka kerta olen saanut kadonneen omaisuuteni takaisin - jopa sen käteisen rahan. Olin tuolloin niin hämmentynyt, että lahjoitin koko summan palauttajalle, joka puolestaan oli niin hämmentynyt, että kieltäytyi ottamasta palkkiota vastaan. 💚Vaatebisnesten tekemisen aloitin Instagramissa. IG-kaupat ovat täällä hyvin yleisiä, samanlaisia kuin omanikin: ostetaan ja myydään viestitse. Kertaakaan en ole tullut jymäytetyksi, vaan päinvastoin koen, että kaupankäynti on täällä suoraviivaista ja helppoa. Tavara saapuu paikalle nopeasti ja luotettavasti. Ei mitään outoa suhmurointia. Viime aikoina olen alkanut luottamaan jopa nigerialaiseen hammaslääkäriin ja lentokapteeniin ja se on kuulkaa paljon se. ( jatkuu kommenteissa …)

08/04/2026

Asiakkaiden kanssa on ollut jonkun verran keskustelua meidän vaatteiden koosta, malleista, mitoituksesta. Tässä kohtaa ollaan taas heti hirveän vaarallisilla vesillä. Eikö teillä ole kaavoja ja mittataulukoita, häh? Noniinno, hehheh, ei välttämättä ole vaan hyvällä nigerialaisella tuurilla tehdään ☺️ Ihan ekana pitää ymmärtää, että Favor, Ada ja Rita jotka NKWAn vaatteita enimmäkseen tekevät ompelevat yleensä kaiken suoraan asiakkaalle mittojen mukaan. Nigeriakin on muuttumassa ja isommat tehdasyksiköt tekevät varmaankin jossain tuloaan m***a toistaiseksi räätälit ja ompelijat ovat usein yksinyrittäjiä ja monet heistä tekevät töitä kotonaan. Järjestäytyneisyys ei varsinaisesti ole nigerialaista arkipäivää, vähän niin kuin ei sähkökään: joskus sitä on ja joskus taas ei. Siksi vaatteiden valmistuskin on omanlaistaan. Mekko kerrallaan. Tuumien ja senttien vääntelytkin aiheuttavat omat jännitysmomenttinsa prosessiin.

Aluksi tehtiin aivan liian pieniä vaatteita. Vuoden mittaan ollaan saatu vähän haisteltua mikä on suomalaisen naisen keskikoko ja valmisvaatteita tähdätään siihen että ne menisivät kaikille suomalaisen mittataulukon mukaan S-XL kokoisille. Housuissa pyritään nykyisin 90-110 vyötäröön ja valmismekoissa rinnanympärys on kankaasta riippuen yleensä 135-180 cm, ankarassa vähemmän, hulmuavissa kankaissa enemmän. Yleensä vain rinnanympärys on meidän mekoissa kriittinen mitta: jos vaate istuu rinnan kohdalta niin se on sopiva. Nigerialaisissa freestyle-malleissa mitoitus on todellakin vapaa: asujen kuuluu olla väljiä, niiden ihanuus ja tyyli tulee juurikin siitä. Ei purista, kiristä, eikä ahdista päällä. Sama mekko istuu vähän erilailla jokaiselle, m***a näyttää silti hyvältä. Minulla noin esimerkkinä on 105-senttinen rinnanympärys enkä tykkää käyttää alle 135 sentin ympäryksiä. Toki myös upeita tyköistuvia mekkomalleja on Nigeria väärällään: näitäkin esittelemme ja teemme m***a tilauksesta. Pyynnöstänne teemme tietysti näitä freestyle-mallejakin isompana tai pienempänä 🙂

Kuvissa myytäviä valmismekkojamme, laita viestiä jos jokin tietty mekko tai mekkomalli kiinnostaa 🩵 Kaikki nyt myynnissä olevat vaatteet löytyy profiilisivun kohokohdista.

04/04/2026

Sen, ettei tässä olla mitään kovin ammattimaisia vaatetehtailijoita huomaa vaikka siitä, että myydään ihan mitä sattuu. Ainoa yhteinen nimittäjä on Nigeria. Pari päivää sitten myin superedullisia keinokuituisia asoebi-kankaita, joita valmistetaan ja käytetään Nigeriassa yleisesti juhlaseremonioiden yhteydessä. Tänäänpä on kaupan tekstiilitaidetta. Jokainen näistä ylläolevien kuvien puuvillakankaista on uniikki teos, käsinvärjätty Nigeriassa perinteisin menoin. Vaikka kankaat ovat nykyisin yleensä tuontitavaraa on Adire-värjäys aivan keskeinen pala läntisen Afrikan kulttuurihistoriaa.

Sikäli on siis ihanaa olla aloittelija, ettei meidän touhuille ole vieläkään muodostunut mitään linjaa. Tai korkeintaan linja on se, että kaikkea voi aina kokeilla. Ja koska NKWAn vaatteita tehdään yleensä vain yksi kappale, niin tämä konsepti tarjoaa rajattomat mahdollisuudet epäonnistua aina vain uudelleen. M***a on tässä vuodessa eteenpäinkin menty: minulla on jo muutama luottopaikka mistä ostan melko luotettavia kankaita ja lisäksi tiedän, että suomalaiset eivät osta hörselöitä, rimssuja tai tasseleita. Tiedän, m***a en suostu kummiskaan uskomaan. Ähäkutti.

Noniin. M***a nyt nämä ylemmät kankaat. Muutamat on myyty. Kuvat 1-5 ovat vapaana ja numerosta 6 on valmisteilla tunika. Huuda hep jos kiinnostaa. Nämä ovat aika arvokkaita kankaita, niin täytyy pitää jäitä hatussa ja ostaa aina vain muutama kerrallaan. (Ankaraa sen sijaan tulee taas ensiviikolla isompi erä, stay tuned, jos suunnittelet itsellesi jonkinmoista mekkosta niistä.) Samalla kiitän kaikkia viime kierroksen asiakkaita. Monen kohdalla onnistuttiin, pieniä mokailujakin mahtui joukkoon kun aivan hullu määrä tilauksia rehkittiin kasaan 6:ssa viikossa. Hullu määrä meille siis, henkkamaukan linjastosta tulee varmaankin sama satsi minuutissa. Ja ne mokat. Ne hoidetaan meilläpäin niin, että palautetaan rahat ja toivotaan mahdollisuutta yrittää uudestaan paremmalla menestyksellä. All in all olen hitsin ylpeä meidän nuorista naisista: he tekevät ensi kertaa elämässään vaatteita asiakkaille, joita eivät tapaa ja joiden kulttuuria eivät tunne. Hats off for you ladies for your commitment 🩷

02/04/2026

Urheiluasioista en olekaan puhunut pitkään aikaan. Ja ei kai se mikään ihme olekaan kun tämähän on oikeasti mekkokauppa… Pitkään seuranneet kuitenkin ehkä muistavat, että keräilin viime kesänä nappiksia. Keräilen muuten edelleen ja olen laajentanut keräilyä muihinkin urheilutossuihin. Eli jos haluat saattaa hyväkuntoiset m***a pois käytöstä jääneet urheilujalkineet viimeiselle matkalleen Nigeriaan niin hep, minä vien, saa olla yhteydessä! Voi tietysti olla m***aa mieltä siitä, että pitääkö tänne Afrikkaan tuoda toisten käyttämää roinaa varsinkin kun huolestuttavia kuvia vaatejätevuorista on mediassa nähty. Sanoisin että kyllä, siltikin, sillä joka ikinen kunnollinen pari käytettyjä tossuja Euroopasta ilahduttaa vastaanottajaansa aivan suunnattomasti. Golfkentän caddeille, jotka ovat usemmiten teini-ikäisiä poikia vähävaraisista perheistä, olen vienyt jo aika m***a tusinaa ja ottajia on edelleen jonoksi saakka. Viime syksynä toin heille myös mailasetin, joka on ollut sekin kovassa käytössä ja aina maanantaisin pelaamme yhdessä. Seuraavaksi tavoittelen sitä, että voin sponsoroida heille valmennusta, ties vaikka seuraava Tiger Woods olisi nigerialainen. Tämä vaatii kuitenkin klubin johdon lupaa, odottelen.

Tämä nyt on tällaista puuhastelua m***a junioriurheilun tukeminen on lähellä sydäntä: sporttailulla on niin valtava vaikutus päivittäiseen elämänlaatuun. All work and no play, tiedättehän, ei yhtään kiva. Eilen sydämessä läikähti kun eräs nuori mies golfklubilla riensi tädille kertomaan onnistumisestaan. Hän oli päässyt Benin Cityyn golfturnaukseen ja pelannut itsensä toiseksi hienolla tuloksella. Saanut ihan kunnollisen rahapalkinnonkin. Hän oli aivan ikionnellinen ja koin, että se oli vähän niiden minun lenkkareittenikin ansiota. Itseluottamus, se aivan paistoi hänestä. Ymmärrän, että lahjoittajan näkökulmasta olisi ihanaa nähdä lahjoituksen menevän perille m***a tiedättekö mitä? En pysty kuvaamaan tällaisia todisteluvideoita, en kertakaikkiaan, köyhyys ei ole sirkushuvia, vaan aivan liian monelle tässä maailmassa totisinta totta. Eli jos haluat lahjoittaa minun kauttani tossut niin ei auta kuin luottaa että ne menevät tarvitseville. Kiitän jo etukäteen. 💚

25/03/2026

Storytime. Vietimme viime viikolla pari hämmentävää päivää Lagosin rannoilla. Resorttielämää nigerialaisittain. Se tarkoittaa käsittämättömän upeaa hiekkarantaa, joka jatkuu pitkin Guineanlahden rannikkoa satoja kilometrejä. Se tarkoittaa samalla myös satoja kilometrejä roskaista rantaa ja merta täynnä muovipusseja, öljytuhoja. Olisi ollut ihanaa hypätä aaltoihin - noin ajatuksen tasolla - m***a kun tässä nyt kuitenkin oltiin miljoonakaupungissa missä viemäröinti ja vedenpuhdistus on täysin never heard, niin uikkarit pysyivät tiukasti matkalaukussa. Sai merta silti tuijotella ja unelmoida, että se olisi puhdasta. Ja miettiä miten käsittämätöntä on, ettei rantaa olla osattu mitenkään hyödyntää turismiin, ollaanhan vain kuuden tunnin lennon päässä keski-Euroopasta. Uskon, että tilanne muuttuu silti lähivuosikymmeninä. Rantalomalle lentelystä voi toki olla monenlaista mieltä, m***a Nigerialle turismista tulevat rahat olisivat tärkeitä. Riittää kun katsoo videon miltä näyttää välittömästi resortin ulkopuolella.

Hevosihmistä myös sattui vähän sydämestä katsella rantaviivalla suhaavia hevosia, joiden kunnossa oli paikoin toivomisen varaa. Useampia ratsukoita pysäyttelinkin ja vaihdoin nuorten hevosmiesten kanssa kuulumisia. Lähinnä siltä kulmalta, että kerroin turistien arvostavan hyvinvoivia kaviokkaita. Että pidäthän toveristasi niin hyvän huolen kuin pystyt, älä pliis piiskaa, yritä tarjota riittävästi vettä lepoa ja ruokaa. Köyhyys, tältä se näyttää eläimillekin. On vaikea vaatia ihmeitä kun myös ratsastaja miettii, mistä saa rahat raavittua seuraavaan ateriaan. Ihan hyvinvoiviakin hevosia toki näkyi, heitä pysäyttelin kehuakseni.

Suomen vieraani nikottelivat koko vierailunsa ajan sähköstä, netistä ja niiden epävakaudesta eikä suolistokaan täysin kestänyt nigerialaista gastronomiaa, tällaista se minullakin oli alkuun. M***a nyt ! Voisin mielestäni hakea Nigerian kansalaisuutta jo ihan sillä perusteella, etten kestä alle 27 asteeseen säädettyjä ilmastointeja, en enää ollenkaan. Hyh hirvitys 😃 Ja rakastan nigerialaista maitoleipää! Tänään viimein kotiin ja Asaban kuumuuteen. Jossa voi sitten valitella siitä, yli 40 astetta kun on liikaa ihan kenelle tahansa.